Tarinoita maaseudulta

Palstalle kirjoittavat maaseutuohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toimijat vuorollaan. Tarinoissa käsitellään ajankohtaista ja kiinnostavia asioita maaseutuun ja sen kehittämiseen liittyen – maaseudun yrityksistä ja yhteisöistä, kylistä, tapahtumista, työstä, maaseudun innovaatioista, oivalluksista ja arjen onnistumisista.



Tarinoita maaseudulta

Unescon vetovoima hyötykäyttöön

Kaksi seutukuntaa yhdistävä Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin –hanke hyödyntää muun muassa teatterin keinoja.

Unescon maailmanperintökohteiden brändiä hyödyntävä hanke pyrkii saamaan Petäjäveden vanhasta kirkosta ja Sturen ketjun mittauspisteestä Korpilahden Oravivuoren huipulla tukea paikalliseen yritystoimintaan. Samalla näitä keskisuomalaisia Unesco-kohteita pyritään tekemään entistä tunnetummiksi.

Tarkoitus on esimerkiksi tuottaa markkinointimateriaalia, kuten esitteitä ja videoita. Toinen tärkeä tavoite on saada kohteita eläviksi yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

-          Pyrimme siihen, että matkailijat, jotka pysähtyvät Unesco-kohteisiimme, pistäytyisivät muuallakin Petäjävedellä ja Korpilahdella, ja hyödyntäisivät palveluja, kertoo Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon lehtori Annamari Maukonen, joka toimii hankkeen projektipäällikkönä.

-          Olemme myös miettineet, miten kohteista saataisiin hauskoja ja houkuttelevia. Tässä Korpilahden teatteri on luvannut auttaa meitä.

Struven ketjulla_kuva Pirjo Ikäheimonen
Paikallisen toimijat miettivät Struven ketjun mittauspisteellä, kuinka kohdetta voitaisiin hydyntää matkailussa.


Elävää historiaa draaman keinoin

Mari Putkonen, Korpilahden teatterin tuottaja, on ideoinut teatterilaisten ja koululaisten kanssa keinoja historian elävöittämiseksi ja Unesco-kohteiden esilletuomiseksi.

-          Nuoret näyttelijät ovat innoissaan miettineet, mitä voisimme tehdä ilmaisun ja draaman keinoja hyödyntäen. Voisimme esimerkiksi viedä matkailijat rooliopastusten avulla suoraan siihen aikakauteen, milloin Struven mittausta on alettu suorittaa, Putkonen kertoo.

Taustalla on myös pedagoginen ajatus, sillä historiallisissa kohteissa voisi oppia aivan eri tavalla kuin pelkästään kirjoja lukemalla. Annamari Maukonen toivoo, että kohteista tulisi enemmän myös koululuokkien vierailukohteita, sillä ne olisivat erinomaisia paikkoja ilmiöpohjaiseen oppimiseen.

Mari Putkonen ja Annamari Maukonen_kuvaaja Maria Markus
Mari Putkonen ja Annamari Maukonen.

Mukaan myös yhdistykset ja yritykset

Korpilahden teatterin lisäksi hankkeeseen yritetään saada mukaan mahdollisimman paljon paikallisia toimijoita eri aloilta. Annamari Maukonen kertoo, että mukana on kotiseutuyhdistyksiä, yrityksiä ja matkailutoimijoita. Toiveena olisi, että paikallisten yritysten yhteistyö tiivistyisi Unesco-brändiin nojaten.

-          Kohteiden välillä on välimatkaa noin 40 kilometriä, ja matkan varrelle osuu paljon kiinnostavia kohteita, kuten kotiseutumuseoita, käsityöläisiä, taiteilijoita ja maatilamatkailuyrityksiä. Tarkoituksena on tehdä kartta, jossa kaikki nämä kohteet näkyvät.

Ensi kesälle on suunniteltu lauluhetkiä Struven ketjun huipulle. Idea tähän saatiin opintomatkalla Virossa. Maukosen mukaan hankkeen aikana vahvistetaan myös kansainvälistä verkostoa ja tutkitaan, millaisia uusia mahdollisuuksia sen ympärille voisi rakentaa. Hankkeen lopuksi on tarkoitus järjestää kansainvälinen seminaari, jossa esitellään, mitä hankkeen aikana on saatu tehtyä.

Hanketta toteuttavat yhdessä Humanistinen ammattikorkeakoulu, JyväsRiihi ja Vesuri-ryhmä. Pääosin hanke keskittyy Korpilahdelle ja Petäjävedelle lähiympäristöineen.

-          Ehdottomasti lisäarvoa tuo se, että toimimme kahden Leader-ryhmän alueella, jolloin voimme jakaa osaamista ja ideoita, kommentoi Raisa Saarilahti-Kulju Vesuri-ryhmästä.  

-          Leaderin kautta voimme tuoda hankkeeseen uusia näkökulmia ja jopa kansainvälisiä verkostoja, kertoo Pirjo Ikäheimonen JyväsRiihestä.


Mikä ihmeen Struven ketju?

  • Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ulottuva kolmiomittausketju, jolla 1800-luvulla selvitettiin maapallon muotoa.
  • Sai nimensä saksalaissyntyisen tähtitieteilijän Friedrich George Wilhelm Struven mukaan.
  • Kolmiomittausketju mitattiin vuosina 1816-1855.
  • Ketju kulkee 10 valtion alueella.
  • Mittausketju otettiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 2005.
  • Suojeltuja mittauspisteitä on yhteensä 34, joista Suomessa kuusi.
  • Oravivuoren huipulla sijaitseva piste, Puolakka, mitattiin vuonna 1834 ja merkittiin poralla kallioon.

Struven ketju

Petäjäveden vanha kirkko

  • Merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin ja hirsirakentamistaidon pitkän perinteen edustajana.
  • Rakennettu vuosina 1763-1764.
  • Muodoltaan symmetrinen ristikirkko.
  • Kirkko on auki kesällä joka päivä ja talvikaudella kirkko avataan yli 10 hengen ryhmille ennakkovarauksella.

 Teksti: Maria Markus, kuvat Pirjo Ikäheimonen ja Maria Markus


Palaa otsikoihin